Meillä on Jannen kanssa aitiopaikka, kun päivittäin tarkkailemme rannan elämää... Kyllä jäi "monttu auki", kun havaitsin, että yhtenä aamuna ranta oli jään nostamana mennyt rullalle. Siellä on nyt kunnon rantatörmä. Tuollaista ei ole esiintynyt tänä 14 vuoden aikana, kun olemme asuneet paikkakunnalla.
Noin se on mennyt. Tuo ilmiö on tehnyt paljon "hallaa" mökkiläisten laitureille!
Vesi on kovin matalalla: Topi-kivikin näkyy aivan kokonaan. Kesällä vain päälaki loistaa veden yllä!
Takatalvikin yllätti!
Tänään Jannea hymyilytti, kun kesäaika näkyy myös keinumisena.
Katso noita taivaan värejä!!
Tällä hetkellä olen oikein optimistisella elämänasenteella. Nukkuminen on se salasana. Janne nukkuu hyvin uusilla pillereillä -tosin poikkeuksia on tälläkin saralla vielä ollut... mikään ei ole kiveen kirjoitettua hänen kohdallaan. Mutta silti, suurimmaksi osaksi yöt on olleet normaalimmat.
Se antaa hoitajalle jaksamista isolla J:llä! Minulle tyypillinen iloisuus on palaamassa. Talvi kului mustavalkoisena rankkuutensa vuoksi, mutta nyt "näen jo väreissä"! If you understand, what I am trying to explane :) Nytpä tiedän, että selviän ihan mistä vain, kun olen tuosta Jannen huonosta jaksosta selviytynyt. Kesää odotellessa. Joutsenet ovat jo saapuneet!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti