Ihanaa, hän nukkui kuin prinssi Ruusunen! Aamulla sain herra Ruususen herätellä ihanasta unestaan! Minun uusi viljaton ja maidoton -elämäntyylini nähtävästi antaa minun myös nukkua sikeämmin silloin kun se on mahdollista. Olin jopa aamulla EKA kun heräämisistä puhutaan.
Ja kuinka ihanan hymyileväinen hän olikaan. Tuollaisen pojan kun saisi pitää aina luonaan, ei valitusta, mörinää ja märinää. Tuon hymyn nähdessään unohtaa hankalat ajat, ja jaksaa :)
Aamulenkillä oli jo äänimaneerit löytyneet. Se siitä hymypojasta taas tältä päivältä...
Toimarilla oli myös ääni-ala ollut melkoinen...
Iltapäiväkävelyllä katsastimme myös meidän rannan:
Vielä on jäätä jäljellä...
Tänään on myös herran kylpypäivä. Toin hänelle Jyväskylästä tuliaisiksi vaahtokylpyainetta, se toi vähän tunnelmaa kylpemiseen :)
Loppu-illasta hän kiertää ympyrää olohuoneessa, ääntää ja korisee; Kaukametsän pakolaiset taustalla.
Pian katsomme Salkkarit yhdessä. Telkkari on säädetty aika kovalle, kun en muuten kuule hänen äänimaneereiden seasta mitä Pihlajankadulla sanotaan :) Kuulolaitekin varalta löytyy, mutta se vain pahentaa tilannetta, sillä herra Ruususen miehekäs ääni myös moninkertaistuu tuolloin.
Iltapalan jälkeen tehdään ilmajumpat, pestään hampaat sähköhammasharjalla. Sängyn laidalla istuen kertaamme päivän tapahtumat, lausun Isä meidän-rukouksen, pyydetään "siunausta" tutuille ja lopulta "valot pois blix".
Näistä rutiineista on tullut tapa, ja se on tosiaankin mukava. Janne pitää loruista, ja siksikin iltarukous on tullut tavaksi.
Sitten vain hyvää yötä. Jos ääni kasvaa suureksi ja levottomaksi, menen katsomaan mikä on. Yleensä käytän veskissä, tai tehdään jumppa, riippuen onko unissaan vai ei.
Onneksi on nyt ollut useamman yön, että on nukahtanut tuossa klo 22:00 aikaan, mikä on tuntunut tosi ihmeeltä. Pitkät kävelyt auttavat joskus. Sitten taas ei. On niin monesta seikasta kiinni se nukkuminen ja nukahtaminen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti