Juhannus 2015

Kuinkas sattuikaan, että jälleen juhlapyhä osui Jannella olemaan äidin luona! Näinhän on ollut nyt ainakin viime joulu, uusivuosi, pääsiäinen ja nyt tämä juhannus. En muuten varmaan kirjoittaisi tätä kitkerän katkerana, mutta silloin jää juhlat äidiltä pitämättä; ja varsinkin nyt, kun tämä "Herra Hakkarainen" on jälleen aloittanut epämääräiset yöunet lääkityksistä huolimatta!

En osaa sanoa, onko tämä valittamista, vaiko ihan vaan tiedoksi saattamista, että millaista tämä omaishoitajana olo saattaa joskus olla. Jokainen tehköön oman päätelmänsä.

Jansku on ollut alkukesän aivan erilainen kuin esim. talvella. Onko se tämä valon lisääntyminen, vuoden ajan vaihtuminen? Juuri kun sain yöunet kohdilleen fiksattua lääkityksellä, niin eikös tuo yökukkuminen alkanut.

Herra Hakkarainen heiluilee





Meidän ikivanha vhs-kasettitelkkari alkaa käydä viimeisiään. Nauhatkin on venyneitä ja vanuneita. Siksipä olen alkanut "sisäänajaa" dvd-soitinta, jota katsotaan siis isosta telkkarista. Muutamia dvd:tä on tullut hankittua. On Fröbelin palikkaa ja Muumeja sekä Taavi-Tonttu seikkailee. Näistä tämä viimeksi mainittu on saanut hänet aivan villiksi.



Viime yönäkin klo 2:00 jälkeen hän alkoi pikkuhiljaa kuljetella näitä koteloita viereeni sänkyyn.  Kotelon laitoin jemmaan sängyn alle, käytin hänet wc:ssä, ohjasin omaan sänkyyn. Pian taas sama uudelleen. (Ensi yötä varten keräsin kaikki dvd:t piiloon komeron hyllylle). Niitä oli nimittäin 8 kpl kerääntynyt yön aikana sängyn alle. Olisiko hän nukkunut sellaiset 5 tuntia?! Normimäärä hänen ikäiselleen Juhannusaattona.  Aivan. Ja varmaan normikäyttäytymistäkin juhannusyönä  24-vuotiaille biletysporukoille. Mutta ehkäpä he eivät kiusaa äitiään pitkin aamuyötä. Ehkäpä he osaavat käydä itse wc:ssä ja sammuttaa valot! No....enpä tästä enempää...

Jansku kävi Toimarilaisten kanssa päivätansseissa.

 

Aluksi oli pyörähtänyt kahdesti ympäri, että eipäs menekkään. Kova musiikki oli arveluttanut.

Onneksi kuulosuojaimet olivat sitten pelastaneet tilanteen, ja hänet oli saatu tutustumaan parketille. Ja oli hän oikein hitaitakin vedellyt muutaman kappaleen verran. Parkettien partaveitsi.

 



 On tämä kesä vaan ihanaa aikaa, kun kukkia on siellä sun täällä!

 

 Juhannuspäivän aamulenkki siirrettiin sateen vuoksi myöhäisemmäksi. Tällaiset jäljet oli aattoyön aikana ilmestyneet pitkin ja poikin uudistettuun rantaan. Ollut varmaan tooosi kivaa kuskilla?!

 

 

Enään reilu viikko tätä kuukautta. Sitten alkaakin heinäkuu, mitä en odota mitenkään innolla. Jannen aktiviteetit on lomalla. Jos olisi kyse parempikuntoisesta omaishoidettavasta, antaisi se mahdollisuuden matkusteluun ja kivojen paikkojen kiertelyyn, rannalla oleiluun yms. Oman hoidettavani kanssa on haastetta aina, kun ovesta lähtee ulos. Maneerit, niin ääni-, käsiveivi-, kuin potkutkin kävellessä saa aikaan James Potkukelkkamaisen vaikutelman. Ole siinä sitten äitinä iloinen ja onnellinen. Kyllä sanon suoraan, että hävettää kulkea hänen kanssaan väkijoukossa. Vaikka sen olen niin monesti itsekseni läpikäynyt, että tilanne vain on tämä. Minkäs sille voi, mutta minkä sitä tunteilleen mahtaa. 

 

 

Toivottavasti pojan yöunet tulisivat pidemmiksi. Muuten tämä kesä menee minulla "yhtenä puurona". Odotettuun Mikkelin lomaviikkoonkin on vielä 10 viikkoa! Kun pysyisi Janne nyt tuonkaan vointisena, ettei ainakaan pahentuisi. Heinäkuuksi keksin kyllä tekemistä: palapelit, vesivärimaalaukset, dublot, kanavakävelyt, musiikit -ja ne dvd:t kohtuullisina annoksina...Jos vain jaksan, aloitan hänellä myös TaktiiliStimulointi-hoidot. Niillä on rauhoittava vaikutus, ja maneeritkin saattavat lieventyä, jos hän antaisi koko hoidon tehdä kulloinkin loppuun. Katsotaan. Mutta siis tällainen Juhannus. Huomena onkin jo kesäpäivänseisaus. Sittenkös alkaa taas päivä lyhenemään. Kyllä se äkkiä menee tämä kesä. Loppuu ennen kuin huomaakaan. Ja eihän se tänä vuonna oikein ole vielä alkanutkaan...