Klo 6.30, "ukko" huus.. Vimputus oli jo käynnissä. Viikko meni 5 t./yö Tenoxilla. Nyt tämä oli toinen yö, kun nukahti pelkästään Melatoniinilla, ja nukkuaporskutteli about 9 t. NAM!
Olikin vaippa vuotanut. Hitsi kun olisi heti pitänyt hänet vessattaa, kun kuulin, että oli hereillä. Ja minä vaan meditoin... ;) Kumma kun on alkanut päivittäin pissaamaan vaippaan, vaikka kuinka vessattaisi... nyt jo aamusta, mutta tämän laitan omaan piikkiin, en ollut kärppänä pystyssä. Ja voisihan sitä ihan oma-aloitteisestikin mennä vessaan, voisihan?
Aamupala maistaa kyllä: puuroa ensin ja teetä ja leipää sitten. Radio Suomi Pop ja Jaajon Aamulypsy meitä viihdyttää ...
Olikin Jannella tällainen aamu: aamupalan jälkeen köllähti sohvan nurkkaan. Vein radion kaveriksi, aikaa on kyllä vielä huiliakin.
Minä vein sillä aikaa pyykit narulle kuivumaan. Tästä päivästä tulikin pyykkipäivä.
Vähän sain monesti houkutella sohvaperunaa lähtemään ulos lenkille. Mennessä vietiin roskat. Hän osaa sen kyllä hienosti ohjattuna, ja tuntee tärkeäksi itsensä.
Tuollaisia uiskinteli aamulenkin ensimmäisessä etapissa: järven rannassa. Joutsenet oli piilosilla.
Ei hän järvelle katso, omia maneerejaan suorittaa... :(
Jannen lähdettyä Toimariin, lähdin kylille. Vein Uffelle vaatenyssäköitä.
Sitten huomasinkin, että ahaa, rahapussi jäänytkin kotiin. Oli niin tärkeä muistaa tuo kamera, niin siinä tohinassa se toinen tärkeä sitten unohtui. Ei kun hakemaan... Ja sitten kauppaan.
Lehtorannan puutarhalla kävin kukkaterapiaa hakemassa:
Tässäpä reissun saalis: pari kauppakassia, orvokkikassi ja multapussi.
Nyt ne on siinä. Piti saada "naamaorvokkeja" kun Janne tykkää niitä katsella kävelylenkin päätteeksi. (Ainakin viime kesänä, tänä kesänä voi olla toset kujeet...)
Sieltähän se poikanen tulikin taksilla kolmen tunnin päästä. Tässä oven suussa kuuntelemme puhekommunikointi-napin, ja "keskustellaan" millainen päivä hänellä on ollut, ja minä turisen omia tekemisiäni tai tekemättä jättämisiäni. Hän ymmärtää kyllä. ;)
Ja tänään onkin Klyxaus-päivä. Onneksi keksin kivan tempun, millä saan sen laitettua. Marraskuussa tuli stoppi, ettei antanutkaan laittaa. Kävimme kerran terveyskeskuksella, josta sain "kiinnipitämis"-apua, mutta sitten alkoi joulupukin kuvat tulla lehtiin, ja keksin hänen laittaa niitä tarkastelemaan ja lauloin samalla Joulupukki-laulua. Näillä on menty tähän asti, ja hyvin on toiminut.
Sohvan nurkka, paras nurkka, ja Fröbelin Palikat viihdyttää...
Iltapäivä menikin vatsaa toimitellessa. Janne oli käynyt Toimarissa ulkoilemassa, niin oma ip-lenkki jätettiin suosiolla väliin. Yhdessä katsottiin Salkkarit. Hän on niin onnessaan, kun juttelen Salkkareista, sillä hän tietää, että niiden jälkeen saa iltapalaa, ja sitten alkaakin iltarituaalit; eli pisulle, pesulle ja nukkumaan. Tänään(kin) hän oli jotenkin kovin nuutunut ja väsynyt. Nyt on tämmöinen ilmiö menossa. Hyvältä tuntui nähdä taas hänen hymynsä, kun köllötti sohvalla Salkkareiden aikaan. Olo helpottunut, kun sai vatsan tyhjäksi lääkkeellä. Jospa, oi jospa nukkuisi yön hyvin. Ympyrä on sulkeutunut. Tätä tämä on päivästä toiseen. Saahan nähdä miten muut päivät päivittyy. Tuskinpa mitään uutta, ja se onkin sitä parasta arkea. Harvalla kai päivät kovin erilaisia ovatkaan.
Hyvää yötä Jannelle, äiti lähtee nyt Satuhäihin :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti