Talven tuloa

Tänä aamuna, 22.11.2014 heräsimme lumivalkeaan aamuun!

 

 

Aamukävelyksellä oli aivan eri merkitys kuin eilen

.

Viikon verran koin ihmeellisyyttä: Janne nukahti n. klo 21:00 pelkillä Melatoniineilla, ja nukkui usein aamu 7:n. Jokin yö heräsi neljältä, mutta vessareissun jälkeen nukahti vielä sänkyynsä. Hän oli väsyneen oloinen jo ilta 19:00 aikoihin. Päivisin oli ihanan hymyileväinen ja hyväntuulinen. Onnellinen.

On ollut enemmän sääntö kuin poikkeus, että on nukahtanut huonosti. Niinpä sitä ajatteli, että ONKOHAN HÄN KIPEÄ? "Teki niin tai näin, niin aina väärinpäin" -ajattelee varmaankin Janne.

 

No, eilen illalla oli hiljainen kipu-irvistys -kohtaus noin kuukauteen. Kyllä vaan hän näyttää silloin todella kipeältä. Pidättää hengitystään.  Annoin Litalginin ja yritettiin saada röyhtäystä tulemaan. Kumma kun antaa painella vatsaansa. Se oli palpoiden pehmeä. Tähän laittaisin diagnoosiksi: kippurassa istuskelu nojatuolissa. (Kuunteli siinä pitkään musiikkiaan.) Oliko kippurassa siksi, että oli kiputunnetta, vaiko muuten vain mukavan asennon vuoksi? Tuohon kuitenkin yhdistin. Suoli oli varmaankin mennyt kippuraan jostain kohdin, kramppasi tms.

Rauhoittui siitä hiljalleen, Tenoxin kanssa nukahti. Aamulla näyttäisi vähän myös oireilevan, huutaa "PI - PI". Mutta en ole enää niinkään varma että se tarkoittaisi pipiä, kipua -Koska saattaa käyttää sitä joskus innostuksissaankin. Ja nykyisin kun on kipua, on hiljaa tuskassaan. Hänestä kun ei aina ota selvää äitikään!