lauantai 25. lokakuuta 2014

Voihan tutkitut koepalat !

Kirurgi soitti perjantaina. Koepalojen tutkimuksissa ei ole todettu Hirschsprungin tautiin viittaavaa.Tuon kuullessani olin hiljaa. Tavallaan tiesin sen ilman koepalojakaan. Lääkäri sanoi, että sehän on sinällään hyvä asia. Ok. Olkoon sitten. Hän kysyi myös, että onko mielestäni tilanteelle tehtävä jotain? Kun kerran kaveri on jatkuvasti kipeä ruokailun jälkeen, ja kunnon kipupäiviä on olemassa. Niin eiköhän sille asialle sitten jotain pitäisi tehdä. Koko meidän yhteiselomme menee sairauden hoidossa, kivun laannuttamisessa, liiallisen ilman ja röyhtäilyjen eliminoimisessa!



- Kysyin aikaisempaa pohjukaissuolen ahtauma-epäilystä. Eikö sille voida tehdä jotain?
- Pohjukaissuoli on myös kovin venynyt ja laaja, että sen vuoksi tähystys ei ollut onnistunut... Koko suoli on massiivisen laaja, ja painaa mahalaukkua ja sisäelimiä ja aiheuttaa vaivat.
- Lääkärit pitävät palaveria, mitä tässä tapauksessa pitäisi tehdä jatkossa. Ensiviikolla ottavat taas yhteyttä....uskon että ottavat. Tilanne on haasteellinen heillekin, ehkäpä semmoinen kiinnostaa lääkäri-ammatissa.



Onneksi sydänpolilta on tullut kontrolli-aika joulukuun alkuun. Kontrollit olleet harvakseltaan,  -nykyisin viiden vuoden välein, kun tilanne sydämen osalta ollut hyvä. -eikä nytkään ole valittamista. Tuleepa vain mieleen, näinkö se paisunut suoli alkaa kohta painaa jo sydäntäkin. Siinähän se on vatsalaukun vieressä. Ultraamalla selviää se asia. Tulipa nyt hyvään saumaan tuo kontrolli.

Tällä hetkellä huolestuttaa, ettei Klyxaus meinaa enää toimia. Toiminta-aika on venynyt jatkuvasti, onkohan siellä jokin suolilama kehittymässä? Kerrankin piti odotella 26 tuntia, että kolmannella ruiskeella toimi. Onneksi ei tuolloin ole ollut kivulias.  Vatsan tulee toimia säännöllisesti. Joka toinen päivä toimitetaan. Itsekseen ei toimi lainkaan. Ja tiedäthän mitä seuraa jos suoli ei toimi? Kyllä vaan, se halkeaa, ja siitä seuraumukset on kohtalokkaat. Tämä oli kerran esillä 2012, ja tuolloin opittiin, että asian kanssa ei tule leikkiä. Sitten alkoivat vaikeudet, jotka ovat muuttaneet muotoaan sitä mukaan, mitä on lääkitty ja tehty voitava.



Oma tuntemukseni on, ettei tilanteelle varmaankaan voi tehdä mitään. Itkettää, koska haluaisi hänen saavan kivuttoman ja rauhallisen loppuelämän. Venyneitä suolia ei saada kutistettua. Olenkohan nähnyt unta, että olisi suolensiirtoja tehty siansuolta käyttäen? Ei, olen kyllä lukenut siitä joskus, se on  karmaissut ja inhottanut... saapa nähdä miten pitkälle olen itsekään halukas menemään. Toisaaltaan ainakaan aikaisemmin -20 vuotta sitten,- ei downilaiselle olisi tehty esim. sydänsiirtoa. Päteekö se myös suolensiirtoon?

Mutta jospa jotain, jospa arvostamani lääkärit ammatissaan olisivat törmänneet vastaavaan. Jospa heillä olisi ässä hihassa. Avannepussia eivät ole ehdottaneet. Täytyy kysyä ensikerralla, että onko se viimeinen toimenpide, vai onko tässätapauksessa siitäkään apua... Kesäaika siirtyy jälleen talviseen. Aika menee menojaan, kello raksuttaa mennyttä aikaa...niin kuin mummon vanha kaappikello!



"Ei meillä itketä, eikä surra pienistä!" Sauna lämpiämään. Onhan LAUANTAI!  "Ilo pintaa vaik` syvän märkänis!!" Niinhän ne karjalaiset sanoo! :)







Ei kommentteja:

Lähetä kommentti